Ennakoiva itsehoito ylläpitää terveyttä – apuna uudenlaisia laitteita

04.10.2018

Teemu Arina

Erilaiset seuranta- ja mittauslaitteet, unen monotorointi, sykkeen ja palautumisen seuranta, kirkasvalolasit, anturat, syke- ja unimittarit, ovat biohakkeri Teemu Arinan välineitä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Loppuun palamisen ja vatsahaavan kokenut Arina on tehnyt seurantalaitteista ja niiden hyödyntämisestä itselleen sekä oman hyvinvoinnin välineen että työn. Arina puhui torstaina päättyneillä Fysioterapia&Kuntoutus-messuilla Helsingissä.

Laitteiden avulla voi mitata pitkäaikaista stressiä, hyvän unen laatua ja määrää sekä vaikuttaa omaan nopeampaan palautumiseensa. Kaiken taustalla ovat kuitenkin perusasiat: suhtautuminen ympäristöön ja stressiin, optimoitu vuorokausirytmi, ja vaikkapa makuuhuoneen kalustus, lämpötila ja ilmankosteus.

Tulevaisuuden näkymistä Arina pohti, määrääkö lääkäri jatkossa potilaille älylaitteen, jolla voi tehdä itseseurantaa. Tai älypuhelinsovelluksen, jota voi käyttää eri sairauksien hoidossa. Myös etälääkäripalvelut voivat lisääntyä. Tekoäly voi myös korvata lääkärin ja vähentää perusterveydenhuollon kuormitusta.

Omalla aktiivisuudella suuri vaikutus kuntoutujan saavutuksiin

Onnettomuudesta tai vammasta kuntoutujan pitää olla aktiivinen ja sitkeä, mutta apuna tarvitaan myös kannustavaa fysioterapeuttia. Ilman omaa motivaatiota tuloksia on vaikea saada.

”Tärkeitä eivät ole vain fyysiset harjoitteet vaan sosiaaliset ulottuvuudet. Kuntoutuksessa fysiikka kehittyy, mutta myös sosiaalisuus lisääntyy”, sanoi fysioterapeutti Tommi Lehto. Hän fysioterapeuttina pyörätuolirugbya pelaavalle Tuomas Tellalle, joka vammautui liikenneonnettomuudessa eikä hänen kehonsa toimi rintalastasta alaspäin.

Tella kertoi, että häneltä vei kolme vuotta päästä itsenäisesti autoon ja vielä pari vuotta lisää saada pyörätuolikin kyytiin. Varsinaisen urheiluvalmentautumisen lisäksi tarvitaan myös fysioterapiaa, että vammautuneen keho pysyy kunnossa.

Suomen Paralympiakomitean kehittämispäällikkö, alppihiihtäjä Katja Saarinen kertoi, että alan tunnettuudella on merkitystä motivaatiolle. Paralympialaisten suurempi tunnettuus innosti hänet kilpailemaan alppihiihdossa yhdellä jalalla. Kävelykouluunkin hän motivoitui menemään vasta vuosia proteesin saamisen jälkeen, kun virhe haittasi laskettelua.

Sanna ja Jari Mönkkönen kertoivat koskettavia omakohtaisia kokemuksia onnettomuuden ja sitä seuraavien hoitojaksojen vaikutuksesta ihmiselämään. Voimistelija Jari Mönkkönen loukkaantui vakavasti voimisteluharjoituksissa kesällä 2016, juuri kun perheen elämässä oli kaikki hyvin. Onnettomuus vei liikuntakyvyn.  

Hoito alkoi kolmen kuukauden tehohoidolla Töölön sairaalassa. Vähitellen päästiin kuntouttamaan seisomista ja istumista ja seisomisasentoa lisätiin vähitellen. Seuraava kuntoutuspaikka oli Validian Synapsia-talo, jossa tarjottiin monipuolista kuntoutusta. Jari Mönkkönen pääsi kotiin yli vuosi onnettomuuden jälkeen.

”Kun ihminen ja hänen lähipiirinsä ovat kokeneet jotain tosi raskasta, on tärkeää ymmärtää kokonaisuus ja saada pienet palaset asettumaan yhteen. Tukitoiminta pitäisi räjäyttää uusiksi, ottaa yhden ihmisen tilanne kokonaisuutena ja turvata lakisääteiset palvelut ja tuet”, kertoivat Mönkköset kokemuksistaan.

”On myös hyvä koko ajan muistaa, että vaikka tapahtuisi jotain järisyttävää, siitä on mahdollista selvitä ja löytää elämäänsä jotain hyvääkin. Toistemme avulla me voimme selviytyä.”

Jari ja Sanna Mönkkönen

Oma hoito tärkeää rintasyövässä

Myös fysioterapeutti Minna Syrjälä HUSin rintarauhaskirurgian yksiköstä korosti omahoidon merkitystä rintasyövästä toivuttaessa. Kun haava on parantunut riittävästi, on aika aloittaa fysioterapia, joka hoitaa ja ehkäisee virheasentoja, joista voi aiheutua vaivoja.

HUSin rintarauhaskirurgian yksikössä hoidetaan vuosittain lähes 1 400 rintasyöpäpotilasta, jotka ovat kaikki yksilöitä niin taudinkuvaltaan kuin oman ruumiinrakenteensa osalta. Oikeanlaisen proteesin löytäminen auttaa myös kuntoutusharjoituksissa ja oikean ryhdin saavuttamisessa.

Robotiikkaa kuntoutukseen

Kuntoutusteknologian käytöstä kuntoutuksessa on saatu hyviä tuloksia, kun robotiikkaa on yhdistetty perinteiseen kuntoutukseen. Fysiolinen myyntitiimipäällikkö  Ville Tuominen esitteli kuntoutuksen väline- ja tarvikeratkaisujaan, joihin kuuluvat myös välineet robottiavusteiseen kuntoutukseen.

Muun muassa kävelyharjoittelulaitteilla vähennetään sekä terapeuttien että kuntoutujien kuormitusta sekä parannetaan turvallisuutta verrattuna kävelyharjoitteluun perinteisin keinoin. Asiakas jaksaa tehdä harjoitteita paremmin, kun voimat eivät kulu vääriin asioihin ja laite avustaa oikeiden lihasten liikettä. Myös fysioterapeuttien työskentelyasento paranee,  ja he pystyvät myös ohjaamaan useampaa asiakasta kerrallaan.

Myös Teemu Arina nosti puheenvuorossaan esiin robotisaation merkityksen sekä hoitotyössä että kuntoutuksessa, mahdollisuutena saada aikaan parempia tuloksia nopeammin.

 Fysioline

Hyvä Ikä sekä Fysioterapia ja kuntoutus -messut kokosivat Helsingin Messukeskukseen 3.- 4.10.2018 saman katon alle vanhustyön, kuntoutuksen ja fysioterapian asiantuntijat. Messuilla vieraili noin 4500 kävijää. Messukaksikko järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa ja niiden yhteydessä järjestettiin myös Hyvän Iän -foorumi ja Suomen Fysioterapeuttien koulutuspäivät.

Lisätietoja:

Tomi Niemi, toimitusjohtaja, Expomark Oy, 040 765 6248, tomi.niemi@expomark.fi

Median palvelut:

Taina Hiekkataipale, markkinointipäällikkö, Expomark Oy, 040 550 5950, taina.hiekkataipale@expomark.fi

Takaisin