Fysioterapia ja Kuntoutus Blogi

17. syyskuuta 2018 12.15

Hyvä ergonomia tekee jokaisesta työpäivästä kevyempää

Vaikka elämmekin teknologisen kehityksen kärkimaassa, on vielä työpaikkoja, joissa työ ei sijoitu pelkästään virtuaalitiloihin ja näyttöpäätteiden eteen. Esimerkiksi hoitotyössä työpäivät sisältävät fyysisiä voimanponnistuksia ja hartiajumit ovatkin ihan jonkun muun kuin päätetyöskentelyn seurausta.

Kunta 10 -kyselyn tulosten mukaan hoitotyö koetaan fyysisesti ja psyykkisesti raskaaksi. Tämä näkyy myös hoitotyötä tekevien sairauspoissaolopäivissä, joista lähes 40 prosenttia johtuu liikuntaelinvaivoista. Vaivojen taustalta löytyy usein potilaan liikkumisen avustustyötä, vuoteen äärellä työskentelyä tai potilaan nostamista.

Hoitotyön hyvään ergonomiaan tarvitaan tahtoa

Tämän fyysisen kuormittumisen aistii myös sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Potilassiirtoergonomian apuvälineitä myyvänä ja näiden käyttöä kouluttavana henkilönä pääsen vierailemaan erilaisissa sote-alan työyksiköissä.

Tapaan työni lomassa antaumuksella ja ammattitaidolla hoitotyöhön suhtautuvia hoitajia, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa toisten ihmisten hyvinvoinnin edesauttamiseksi. Tarkoitan henkisen tahtotilan lisäksi myös fyysisiä ponnisteluja – hoitotyössä ollaan valmiita käärimään hihat ja lataamaan omasta kropasta voimaa toisen auttamiseksi. Työvuoron jälkeen pieni kolotus, jomotus ja särky varmasti muistuttavat, että tulipa tehtyä koko keholla töitä. Niska-hartiaseudun ja alaselän vaivoista voikin olla hoitajilla pitkäkestoista tai elinikäistä harmia.

Ei kuulosta kovin reilulta – saada nyt toisen auttamisen vastapainoksi oma kroppa kipeäksi. Näihin fyysisiin kuormitustekijöihin voi vaikuttaa. Se vaatii halua ja tahtoa, niin hoitohenkilöstöltä kuin esimiehiltä ja organisaation johdolta. Usein fyysistä kuormitusta aiheuttavat tekijät kyllä tiedetään, kuten nostelut sekä kumarat ja staattiset työasennot, mutta ratkaisut ontuvat tai niihin ei uskota.

Riskit hallintaan yhdessä suunnitellen

Fyysistä kuormittumista voi vähentää esimerkiksi osaamisen vahvistamisella, työympäristön muutoksilla, tarkoituksenmukaisilla apuvälineillä ja hoidettavaa aktivoimalla. Ja tahdolla. Mikään näistä ei pääse keventämään työtehtäviä, jos muutosta vastustetaan, eikä uusista toimintatavoista sovita tai niitä oteta käyttöön. Muutoksen herättämät tunteet työyksikössä eivät ole pahasta, jos ne valjastetaan positiivisiksi, muutosta edesauttaviksi voimavaroiksi.

Asia kuin asia on helpompi hyväksyä ja ottaa omakseen, kun on itse päässyt osallistumaan päätöksentekoon ja voi huomata, että päätökset myös johtavat toimenpiteisiin. Kiireisessä työympäristössä asialle on otettava aikaa ja pysähdyttävä kartoittamaan nykytilanne, jotta tulevaisuudelle saadaan oikea suunta. Kaikkia haittatekijöitä ei saada kuriin heti, mutta suunnitelmallisella toiminnalla jokaisesta työpäivästä on mahdollista tehdä kevyempää.

 

Henna Lehtonen

Henna Lehtonen

Henna Lehtonen toimii Respectassa HUS-alueen avainasiakaspäällikkönä ja on potilassiirtoergonomian tuotteiden asiantuntijana kouluttanut potilassiirtoergonomiaa ja apuvälineiden käyttöä terveydenhuollon ammattilaisille Suomessa. Potilassiirtojen non-stop demoesitykset Fysioterapia & kuntoutus-messujen Respectan osastolla 3c21. Puheenvuoro ”Omatoimisuuden turvallinen tukeminen lisää myös hoitotyön ergonomiaa” Hyvän Iän lavalla keskiviikkona 3.10. klo 11.00.

 

Respecta_FIN_L8A6621_crop_web          Respecta_FIN_L8A6677_crop_web


Kuntoutus on kokonaisuus >>
20.8.2018 Sanna Mönkkönen

Kuormita, älä kuormitu – syketeknologian avulla tasapainoon >>
31.7.2018 Johanna Lehosmaa, Firstbeat

Kuntoutusteknologialla tuloksiin >>
30.5.2018 Marjo Jännes-Malm, Fysioline

Fysioterapian asiantuntijat kehittävät ammattitaitoaan aktiivisesti >>
16.5.2018 Tiina Mäkinen, Suomen Fysioterapeutit ry