Blogi

30. toukokuuta 2018 12.40

Kuntoutusteknologialla tuloksiin

Kuntoutusteknologia raivaa tietään Suomeen hitaasti. Siinä missä se on ollut arkipäivää Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa jo vuosia, meillä teknologia on käytössä vasta pienellä piirillä. Suomessa ensihoito on maailman parasta ja pystymme pelastamaan yhä useamman hengen. Valitettavasti varsin moni päätyy ensihoidon jälkeen kuitenkin hoitolaitokseen makaamaan tai vahvasti avustetuksi, kun resurssit eivät riitä kuntoutukseen.

Kuntoutusteknologialla aikainen ja vaativa kuntoutus on mahdollista toteuttaa tehokkaasti. Teknologian hyöty kuntoutuksessa on osoitettu tieteellisesti mm. muutaman vuosi sitten julkaistussa Cochrain Rewiev:ssa*. Tutkimuksessa oli mukana 999 kuntoutujaa, joista joka viides apua tarvitseva AVH-kuntoutuja kuntoutui robotisoidun kävelykuntoutuksen avulla itsenäiseksi kävelijäksi. Meillä on myös Suomesta erinomaisia esimerkkejä teknologian tuomasta voimasta kuntoutukseen. Silti meillä toteutetaan edelleen tehostettua kuntoutusta valtaosin terapeutin hartioilla, step-laudalla ja mekaanisella kävelytuella. Onkin hyvä pohtia, onko meillä vielä varaa katsella ja miettiä teknologian ”mahdollisia” hyötyjä, samalla kun maksamme kalliin hinnan avustettavien ihmisten hoidosta, niin rahallisesti kuin kuntoutujien ja heidän läheistensä voimavaroilla?

 Riittävästi toistoja sopivalla vaikeustasolla

Onnistuakseen kuntoutus vaatisi runsaasti toistoja ja oikeanlaista vaikeustasoa. Useat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että kehittyäkseen kävelykuntoutujan pitäisi päästä yhdellä terapiakerralla 1000–2000 askeleen toistomääriin, kun todellisuudessa jäädään tutkimustenkin valossa 150–350 askeleeseen. Yläraajan osalta eläinkokeissa on osoitettu, että aivokuorella tapahtuu muutoksia vasta 400 toiston jälkeen ja silloinkin tehtävä tulee olla tarpeeksi vaativa. Todellisuudessa tämän hetken kuntoutuksessa toistoja saadaan noin 50 terapiakertaa kohden.

Teknologiaa ei tarvitse pelätä terapeuttien korvaajana, mustana aukkona. Teknologia ei korvaa ammattilaista, vaan on erinomainen työkalu oikein käytettynä. Onnistuakseen kuntoutusteknologian käyttö, kuten kaikki kuntoutus, vaatii ammattilaisen tavoitteellisen suunnitelman ja toteutuksen. Se mahdollistaa yhä aikaisemman ja laadukkaamman kuntoutuksen kaikille sitä tarvitseville sekä toimintakuntoisemmat ihmiset. 

Aitoja kuntoutusketjuja kaikkien parhaaksi

Kuntoutujan valinnan vapaus ja uusi sote puhuttavat, mutta kuinka moni kuntoutuksen ammattilainen on valmistautunut siihen, että kuntoutuja todellakin valitsee palvelun, ei vain hymyn ja maisemien, vaan saavutettujen tulosten perusteella? Kuntoutujat ja heidän läheisensä etsivät parhaita kuntoutusmuotoja ja -paikkoja aktiivisesti, ja ovat myös valmiita uhraamaan niin aikaa kuin rahaa saadakseen palvelun. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista varustaa jokaista laitosta kaikella mahdollisella teknologialla, vaan verkostoitua, luoda aitoja hoitopolkuja, jossa kuntoutujalle annetaan parhaat mahdolliset edellytykset parempaan toimintakykyyn. Kuntoutusteknologiaa on monen tasoista ja jotta sitä voitaisiin käyttää tehokkaasti, tulee ratkaisujen olla mietitty omaan toimintaan ja omalle asiakaskunnalle sopiviksi.

 *Cochrain Rewiev >


Marjo Jännes-Malm Fysioterapeutti, tuotepäällikkö; Fysioline kuntoutus

Kirjoittaja on toisen polven fysioterapeutti, joka on seurannut alaa ja sen kehitystä koko ikänsä. On tällä hetkellä erityisasemassa, koska pääsee vierailemaan erilaisissa kuntoutusympäristöissä ja seminaareissa, niin Suomessa, Pohjoismaissa kuin muualla Euroopassa ja maailmalla.

 


16. toukokuuta 2018 9.50

Fysioterapian asiantuntijat kehittävät ammattitaitoaan aktiivisesti

Liike on lääke, sanotaan. Mutta millainen liike? Kun on kyse terveydestä ja toimintakyvystä, haluamme käyttöön parhaan mahdollisen tiedon ja taidon.

Fysioterapeutti on terveyden, liikkumisen ja toimintakyvyn edistämisen asiantuntija, korkeasti koulutettu ammattilainen. Moni fysioterapeutti tuo osaamisensa esiin usein moniammatillisen tiimin osana, moni toimii itsenäisesti esimerkiksi yrittäjänä.

Ala uudistuu koko ajan, vaikka perustavanlaatuinen fysioterapian ammattitaito ja osaaminen hankitaan jo alan koulutuksessa. Tutkittua tietoa, näyttöä ja hyviä käytäntöjä tulee jatkuvasti lisää. Parhaan mahdollisen tiedon ja taidon tarjoaminen edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Suomessa fysioterapeutit kehittävät ammattitaitoaan aktiivisesti, monipuolisesti ja omaehtoisesti. Se kertoo, että olemme innostuneita työstämme ja tavoitteellisia terapian toteuttamisessa. Se on viesti siitä, että haluamme kehittää itseämme, alaamme ja edistää asiakkaidemme toiminta- ja työkykyä. Tästä olemme Suomen Fysioterapeutit ry:ssä ylpeitä. Alan asiantuntijoiden into kehittyä ja kehittää on kaikkien fysioterapiaa tarvitsevien etu.

Fysioterapeuteilla on tieto siitä kuinka liike ja liikkuminen on toteutettavissa tehokkaasti ja turvallisesti ja myös vastuu työstään ja sen tuloksista. Me osaamme ohjata ja opastaa ihmisiä voimaan paremmin. Tehdään se ammattiylpeydellä ja asiantuntemuksella, vaikuttavasti ja näyttöön perustuen.

Asiantuntijoiden verkosto saman katon alla

Pian on aika kokoontua yhteen tuoreen tiedon äärelle fysioterapeuttikollegojen kesken. Kollegojen verkosto ja alan erityiskysymyksiin perehtyneet asiantuntijat ovat fysioterapian ja kuntoutuksen ammattilaisille tärkeä tiedon ja tuen lähde. Tuo tuki on tulevassa tapahtumassa saman katon alla.

 Fysioterapia- & kuntoutus -koulutuspäivät, joka aiemmin tunnettiin Fysioterapiakongressin nimellä, järjestetään nyt Suomen Fysioterapeutit ry:n 75 vuoden kunniaksi suuren messutapahtuman yhteydessä. Ohjelma on laadittu ajankohtaisten teemojen ympärille. Vuorovaikutusta, asiantuntijuutta, kliinistä käytäntöä, vaikuttavuutta ja etäkuntoutusta käsitellään abstraktihaun perusteella valituissa esityksissä ja koulutuspäiviin tilatuissa asiantuntijapuheenvuoroissa.

Yhdeksän esitystä kertoo uutta tietoa tutkimus- ja kehityshankkeista niin tutkijoiden kuin kentällä tapahtuvan kehittämisen näkökulmista. Pääpuhujina kuullaan muun muassa

fysioterapian pioneeri Tiina Lahtinen-Suopankia, fysioterapiassa tapahtuvaa vuorovaikutusta tutkinutta Tapio Ojalaa ja kipupotilaiden hoitoon perehtynyttä lääkäri Helena Mirandaa. Alan ulkopuolelta näkökulmia tuovat filosofi Esa Saarinen ja henkilöbrändäyksen asiantuntija Jarkko Sjöman. 

Tänä vuonna yrityksiä ja organisaatioita on tapahtumassa mukana paljon. Aiemmin koulutuspäivien yhteydessä ollut näyttelytila loppui kesken. Nyt Helsingin messukeskuksen laajat messuhalleissa pidetään samaan aikaan Fysioterapia & Kuntoutus -messut ja Hyvä Ikä -messutapahtuma, joka keskittyy ikääntymisen kysymyksiin.

Alan uutuudet, ratkaisut ja palvelut täydentävät koulutuspäivien sisältöä hienolla tavalla ja tarjoavat konkreettista tietoa sekä kontakteja kävijöille. Lisäksi messuhalleissa on tarjolla tasokasta ohjelmaa ja asiantuntijapuheenvuoroja, jotka on pyritty ajoittamaan niin, että koulutuspäiviin osallistujat pystyvät seuraamaan myös niitä.

Fysioterapia & kuntoutus -koulutuspäiviltä ja Fysioterapia & kuntoutus -messuilta voi ammentaa tietoa, kokemuksia ja käytännön esimerkkejä sekä keskustella kollegojen kanssa. Nähdään yhteisessä tapahtumassa 3.-4. lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa. Kesäkuun loppuun saakka mukaan pääsee edullisemmalla early bird -hinnalla.

Tiina Mäkinen

puheenjohtaja, Suomen Fysioterapeutit