Fysioterapia ja Kuntoutus Blogi

17. syyskuuta 2018 12.15

Hyvä ergonomia tekee jokaisesta työpäivästä kevyempää

Vaikka elämmekin teknologisen kehityksen kärkimaassa, on vielä työpaikkoja, joissa työ ei sijoitu pelkästään virtuaalitiloihin ja näyttöpäätteiden eteen. Esimerkiksi hoitotyössä työpäivät sisältävät fyysisiä voimanponnistuksia ja hartiajumit ovatkin ihan jonkun muun kuin päätetyöskentelyn seurausta.

Kunta 10 -kyselyn tulosten mukaan hoitotyö koetaan fyysisesti ja psyykkisesti raskaaksi. Tämä näkyy myös hoitotyötä tekevien sairauspoissaolopäivissä, joista lähes 40 prosenttia johtuu liikuntaelinvaivoista. Vaivojen taustalta löytyy usein potilaan liikkumisen avustustyötä, vuoteen äärellä työskentelyä tai potilaan nostamista.

Hoitotyön hyvään ergonomiaan tarvitaan tahtoa

Tämän fyysisen kuormittumisen aistii myös sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Potilassiirtoergonomian apuvälineitä myyvänä ja näiden käyttöä kouluttavana henkilönä pääsen vierailemaan erilaisissa sote-alan työyksiköissä.

Tapaan työni lomassa antaumuksella ja ammattitaidolla hoitotyöhön suhtautuvia hoitajia, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa toisten ihmisten hyvinvoinnin edesauttamiseksi. Tarkoitan henkisen tahtotilan lisäksi myös fyysisiä ponnisteluja – hoitotyössä ollaan valmiita käärimään hihat ja lataamaan omasta kropasta voimaa toisen auttamiseksi. Työvuoron jälkeen pieni kolotus, jomotus ja särky varmasti muistuttavat, että tulipa tehtyä koko keholla töitä. Niska-hartiaseudun ja alaselän vaivoista voikin olla hoitajilla pitkäkestoista tai elinikäistä harmia.

Ei kuulosta kovin reilulta – saada nyt toisen auttamisen vastapainoksi oma kroppa kipeäksi. Näihin fyysisiin kuormitustekijöihin voi vaikuttaa. Se vaatii halua ja tahtoa, niin hoitohenkilöstöltä kuin esimiehiltä ja organisaation johdolta. Usein fyysistä kuormitusta aiheuttavat tekijät kyllä tiedetään, kuten nostelut sekä kumarat ja staattiset työasennot, mutta ratkaisut ontuvat tai niihin ei uskota.

Riskit hallintaan yhdessä suunnitellen

Fyysistä kuormittumista voi vähentää esimerkiksi osaamisen vahvistamisella, työympäristön muutoksilla, tarkoituksenmukaisilla apuvälineillä ja hoidettavaa aktivoimalla. Ja tahdolla. Mikään näistä ei pääse keventämään työtehtäviä, jos muutosta vastustetaan, eikä uusista toimintatavoista sovita tai niitä oteta käyttöön. Muutoksen herättämät tunteet työyksikössä eivät ole pahasta, jos ne valjastetaan positiivisiksi, muutosta edesauttaviksi voimavaroiksi.

Asia kuin asia on helpompi hyväksyä ja ottaa omakseen, kun on itse päässyt osallistumaan päätöksentekoon ja voi huomata, että päätökset myös johtavat toimenpiteisiin. Kiireisessä työympäristössä asialle on otettava aikaa ja pysähdyttävä kartoittamaan nykytilanne, jotta tulevaisuudelle saadaan oikea suunta. Kaikkia haittatekijöitä ei saada kuriin heti, mutta suunnitelmallisella toiminnalla jokaisesta työpäivästä on mahdollista tehdä kevyempää.

 

Henna Lehtonen

Henna Lehtonen

Henna Lehtonen toimii Respectassa HUS-alueen avainasiakaspäällikkönä ja on potilassiirtoergonomian tuotteiden asiantuntijana kouluttanut potilassiirtoergonomiaa ja apuvälineiden käyttöä terveydenhuollon ammattilaisille Suomessa. Potilassiirtojen non-stop demoesitykset Fysioterapia & kuntoutus-messujen Respectan osastolla 3c21. Puheenvuoro ”Omatoimisuuden turvallinen tukeminen lisää myös hoitotyön ergonomiaa” Hyvän Iän lavalla keskiviikkona 3.10. klo 11.00.

 

Respecta_FIN_L8A6621_crop_web          Respecta_FIN_L8A6677_crop_web


20. elokuuta 2018 10.25

Kuntoutus on kokonaisuus

Neljännen ja viidennen kaularangan nikaman murtumaluksaatio ja täydellinen tetraplegia heinäkuun 20. päivänä 2016 sattuneessa tapaturmassa oli Jarin diagnoosi. Musertava tuomio, jossa kuitenkin oli vielä siinä vaiheessa tärkeä toivon siemen. Jos jotain liikettä palautuisi, selkäydinhän ei ollut leikkaantunut kokonaan poikki. Edessä oli pitkä leikkaus ja kolmen kuukauden tehohoitojakso Töölön sairaalassa. Ja raskas kuntoutuminen kriittisessä tilassa olevasta sairaalapotilaasta oman perheen luokse, takaisin kotiin.

Töölön sairaalan teho-osaston hoito oli ensiluokkaista. Tärkein tavoite oli ensin pitää potilas hengissä ja taata elintoiminnot sekä myöhemmin käynnistää hiljalleen toipumisprosessi. Osastolla kävi myös fysioterapeutti, mutta mahdollisuudet kuntouttaa olivat vielä Jarin tilasta johtuen hyvin rajalliset.

Iso etappi oli Jarin siirtyminen sairaalasta kuntoutuslaitokseen, Validian Synapsia-taloon. Muutos oli vaikea. Jo tutuksi tulleet ihmiset vaihtuivat uusiin ja vieraisiin ja päiviin tuli täysin uusi rytmi.

Kolmen kuukauden tehohoito ja liikkumattomuus sekä vahva lääkitys ja huono ruokahalu tekivät kuntoutuksen päivärytmin vaikeaksi. Aamuisin Jarin oli vaikea kestää ylösnousua ja pyörätuolissa istumisen opettelu oli raskasta. Kivut olivat kovat ja tragedia oli musertanut myös henkisesti. Ensimmäistä kuntoutusta olikin jo ihan lähtö oman huoneen ulkopuolelle ja syöminen kuntoutuslaitoksen ruokalassa.

Taito kohdata tragedian kokenut ihminen

Puolen vuoden kuntoutuksessa suurin tuki löytyi laitoksen fyssareista sekä läheiseksi tulleista hoitajista. Ihmisistä, joilla oli taito kohdata kuntoutuja. Tärkeintä on, että kuntoutuja nähdään kokonaisuutena. Niin moni asia vaikuttaa toiseen ja ihmistä ei voi eritellä pieniksi osasiksi. Hyvien hoitajien empaattisuus ja kokemus ja fysioterapeuttien taito kohdata raskaan tragedian kokenut ihminen auttoivat eteenpäin.

Toki välillä oli ongelmiakin. Vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa ei aina toiminut ja osalla hoitajista oli keskenään vahvasti ristikkäisiä mielipiteitä. Etukäteen puhuttiin myös, että kuntoutuksessa otetaan huomioon koko perhe, mutta siihen eivät resurssit riittäneet.

Jakson lopulla Jari oli päässyt jo hyvin tottumaan tiukkaan kuntoutusrytmiin. Oli fysioterapiaa, puheterapiaa, toimintaterapiaa, lääkäri ja psykologi – monenlaisia ammattilaisia. Suurin pudotus ja ihan totaalinen floppi tapahtui seuraavassa käänteessä, palvelutaloon siirtymisessä.

Kuka ymmärtäisi kuntoutuksen kokonaisuutta?

Jarin huonoksi onneksi siirto osui loma-aikaan. Tieto ei kulkenut ennakkoon ja asioita oli myös jäänyt hoitamatta. Jari putosi totaalisesti tyhjän päälle. Kaikki tuki, mitä oli ollut, loppui kuin seinään - myös fysioterapia kahdeksi viikoksi. Palvelutalossa oli liian vähän henkilökuntaa ja Jarin kaltainen asukas, joka tarvitsee apua kaikissa toimissa, ei todellakaan olisi voinut tämäntyyppisessä talossa asua. Kaikki pitkä kuntoutus, joka oli tehty, tuntui kuin valuvan hukkaan. Jarin tila otti reilusti takapakkia niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Tässä vaiheessa oli tunne, että kukaan ei pysty auttamaan kokonaisuudessa eikä edes ymmärrä sitä. Paperihommia oli valtavasti ja erilaisia hakemuksia. Lopulta pelastukseksi tuli Kynnys ry, jonka työntekijät auttoivat Jaria ja koko perhettämme.

Vuosi ja kolme kuukautta loukkaantumisesta Jari pääsi vihdoin kotiin. Rintamamiestalo oli myyty, mutta tilalle löytyi kynnyksetön ja riittävän avara kerrostalokoti, jossa sähköpyörätuolilla liikkuminen on mahdollista.

Fysioterapiaa on pari kertaa viikossa ja se on pelastus. Ilman ammattilaisten taitoa ja apua kivut kasvaisivat liian suuriksi. Nyt uudenlainen normaali elämä on mahdollista. Jarin henkilökohtaisille avustajille on myös opetettu jumppaliikkeitä ja asentohoitoja, joilla oloa voi helpottaa. Yksi iso apu on ollut myös hierova nojatuoli, jonka hankimme Jarille. Siinä saa hyvin liikettä joka puolelle kehoa.

Elämän mielekkyys kehon kuntoutustakin isompi asia

Keho ja sen kuntoutus on yksi iso asia, mutta sitä suurempi on mieli ja elämän mielekkyys. Perhe ja ystävät, mutta myös työ. Jaria ajaa iso voima eteenpäin. Vaikka alussa kantanut toivo hermojen ja liikkeen palautumisesta hiipui, niin Jari kehitteli uusia tavoitteita. Kevään kiersimme hänen ideoimallaan FreeTrampoline SM-kisakiertueella. Jari halusi päästä paikan päälle kaikkiin kisoihin ja kiersi lopulta yhdeksän kaupunkia ympäri Suomen. Se oli tärkeä etappi. Matkat eivät olleet helppoja, mutta ne onnistuivat. Pisimmillä reissuilla oli mukana avustaja, joka on fysioterapeutti. Hänen ansiostaan pitkätkin junamatkat mahdollistuivat.

Lisää haaveita on toteutunut myös syksyllä. Oma sali on juuri auennut Helsinkiin. Liikunta on aina ollut Jarin intohimo. Nyt hän jakaa tietoaan muille. Murheelliselta tuntuu, että hän ei itse pääse vetämään leukoja rekillä tai testaamaan trampoliinia. Mutta olemme kiitollisia, että kuntoutuksen ja hoidon ansiosta Jari on mukana ja muita kannustamassa.

Sanna Mönkkönen

018_volttimedia_foto_milla_vahtila

017_volttimedia_foto_milla_vahtila

Jari Mönkkönen (44) on entinen huippuvoimistelija ja paloesimies. Hän voitti urallaan rekillä EM-hopeaa vuonna 1998 ja pitää hallussaan ennätystä SM-kultamitalien määrässä. Mönkkönen loukkaantui vapaa-ajalla epäonnistuttuaan tuplavoltissa harjoituksissa vuonna 2016. 

 Kirjoittaja, viestinnän ja liikunta-alan ammattilainen Sanna Mönkkönen on Jari Mönkkösen puoliso. Hän toimii perustamansa Volttimedia Oy:n toimitusjohtajana. Jari Mönkkönen työskentelee yrityksessä päävalmentajana. Lisätietoja www.volttimedia.fi

Jari ja Sanna Mönkkönen puhuvat Fysioterapia & kuntoutus -tapahtumassa to 4.10. klo 13.00

054_volttimedia_foto_milla_vahtila

 


31. heinäkuuta 2018 11.25

Kuormita, älä kuormitu – syketeknologian avulla tasapainoon

Fysioterapeutin vastaanotolle saapuvilla asiakkailla on usein jokin fyysinen vaiva, jonka syyt voivat olla moninaisia aina epäergonomisesta kuormituksesta tapaturmaisiin loukkaantumisiin. Monen fyysisen vaivan takana jylläävät myös huonot elintavat: nukutaan liian vähän, liikutaan ainoastaan pakolliset siirtymiset, syödään mitä sattuu ja milloin sattuu, ja näiden lisäksi käytetään vielä alkoholia ”rentouttamaan” rankan päivän kuormituksesta. Epäterveelliset elintavat lisäävät vuorokauden aikaista kokonaiskuormitusta, mikä voi pitkässä juoksussa riittämättömän palautumisen seurauksena muuttua pitkittyneeksi stressiksi ja unihäiriöiksi. Stressaantuneena tehdyt valinnat ovat yleensä terveydelle epäedullisia, jolloin oravanpyörä on valmis. Vaivaan on mahdollista tarttua oirespesifein hoitokeinoin, mutta toisinaan asiakkaan kokonaiskuormituksen ja palautumisen riittävyyden tunnistaminen voi edistää kuntoutumista, ennaltaehkäisystä puhumattakaan.

Voimavarat nousuun

Kokonaiskuormitusta ja palautumisen riittävyyttä voi kuvata auton kaasu- ja jarrupolkimen tasapainotteluna. Ihmisellä tasapainoinen vuorokausi koostuu kaasuttamisesta ja jarruttamisesta tarkoituksenmukaisissa tilanteissa, toisin sanoen stressin ja palautumisen tasapainosta. On painettava kaasua, jotta asioita saadaan aikaiseksi, mutta liiallinen kaasupolkimen painaminen ja jarruttamisen laiminlyönti saavat vuorokauden aikaisen kokonaiskuormituksen kasvamaan palautumiseen nähden liian suureksi. Kun kaasuttamista jatketaan pitkään vauhdin hiljentämistä pyytävistä varoitusmerkeistä huolimatta, saattaa poljin jopa hirttää kiinni eikä jarruttaminen enää autakaan toivotulla tavalla.

Stressin ja palautumisen tasapainon saavuttamisen kannalta on tärkeä osata tunnistaa erinäisiä voimavaroja kuluttavia kuormitustekijöitä. Toisaalta olennainen rooli on myös palautumista edistävillä tekijöillä, sillä riittävä palautuminen vie voimavarat takaisin lähtötasolle (kuva 1). Erityisesti unijakson on tarkoitus palauttaa päiväaikaisesta kuormituksesta, mutta esimerkiksi kovatehoinen iltaliikunta tai alkoholi sotkee helposti yöaikaisen palautumisen varsinkin rankan työpäivän tai -viikon päätteeksi (kuva 1: to ja pe). Tällaisissa tilanteissa kehoa huoltava harjoitus, rentoutuminen hyvän elokuvan tai kirjan ääressä tai lasillinen vettä voivat edistää makoisampia unia (kuva 1: ma).

Huono fyysinen kunto ja epäterveelliset ruokailutottumukset heikentävät niin ikään palautumista erityisesti fyysistä työtä tekevillä. Vuorotyöntekijöillä tai aikavyöhykkeiden välillä matkaavilla epäsäännölliset uniajat lisäävät hyvinvointia tukevien valintojen tärkeyttä. Toisaalta riskiryhmään kuuluvat myös 24/7 työtä tekevät esimiehet tai esimerkiksi työssäkäyvät pienten lasten vanhemmat, jotka pitävät kaasua pohjassa aina nukkumaanmenoon saakka.

Firstbeat blogi - kuva1 voimavarat

Kuva 1. Mitattavan voimavarat vähenivät mittausjakson alussa kuormittavien työpäivien, kovatehoisen iltaliikunnan (to) ja alkoholin nauttimisen (pe) seurauksena. Mittausjakson loppua kohden voimavarat lähtivät jälleen nousuun runsaamman levon ja suotuisampien valintojen vuoksi. Kuormittavien valintojen jatkaminen viikonlopun aikana olisi todennäköisesti jättänyt voimavarat lähtötason alapuolelle.

Asiakkaan ja fysioterapeutin on siis molempien tärkeä tiedostaa jo kuntoutusprosessin alkuvaiheessa, missä mennään. Tasapainon saavuttaminen stressin ja palautumisen välillä voi edistää kuntoutusprosessia niin paremman stressinhallinnan kuin lisääntyneiden voimavarojen myötä. Lisääntyneet voimavarat voivat myös tehostaa asiakkaan motivaatiota ja sitoutumista kuntoutusprosessiin.

Johanna Lehosmaa

Kirjoittaja on fysioterapeutti, joka toimii hyvinvointiasiantuntijana syketeknologiayritys Firstbeatilla. Firstbeatin kehittämä sydämen sykevälianalyysi avaa ikkunan kehoon ja auttaa löytämään tasapainon tekemisen ja levon välillä. Kolme vuorokautta kestävä mittaus osoittaa hyvinvointia tukevat tai kuluttavat elämäntavat ja auttaa löytämään syyt kuormittumisen tai heikon palautumisen taustalla.

firstbeat_lehosmaa_johanna_web_0932

Tutustu Firstbeat Hyvinvointianalyysiin

Firstbeat on kansainvälinen hyvinvoinnin, huippu-urheilun ja kuluttajatuotteiden parissa toimiva yritys, jonka kehittämä sydämen sykevälianalyysi auttaa parantamaan suorituskykyä ja hyvinvointia. Monitieteiseen tutkimukseen perustuva analyysi tuottaa henkilökohtaista tietoa stressistä, palautumisesta ja liikunnan vaikutuksista. Firstbeatin sykeanalytiikkaa hyödynnetään niin urheilumaailmassa, työelämässä kuin kymmenissä kuluttajalaitteissa. www.firstbeat.fi

 

Firstbeat Technologiesin liikuntafysiologi Tiina Hoffman nousee Fysioterapia&Kuntoutus -tapahtuman ohjelmalavalle to 4.10. klo 11.30 aiheenaan "Sykevälivaihtelu – Ikkuna kehon toimintaan ja parempaan hyvinvointiin".

033-firstbeat-press-adobergb-1947


30. toukokuuta 2018 12.40

Kuntoutusteknologialla tuloksiin

Kuntoutusteknologia raivaa tietään Suomeen hitaasti. Siinä missä se on ollut arkipäivää Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa jo vuosia, meillä teknologia on käytössä vasta pienellä piirillä. Suomessa ensihoito on maailman parasta ja pystymme pelastamaan yhä useamman hengen. Valitettavasti varsin moni päätyy ensihoidon jälkeen kuitenkin hoitolaitokseen makaamaan tai vahvasti avustetuksi, kun resurssit eivät riitä kuntoutukseen.

Kuntoutusteknologialla aikainen ja vaativa kuntoutus on mahdollista toteuttaa tehokkaasti. Teknologian hyöty kuntoutuksessa on osoitettu tieteellisesti mm. muutaman vuosi sitten julkaistussa Cochrain Rewiev:ssa*. Tutkimuksessa oli mukana 999 kuntoutujaa, joista joka viides apua tarvitseva AVH-kuntoutuja kuntoutui robotisoidun kävelykuntoutuksen avulla itsenäiseksi kävelijäksi. Meillä on myös Suomesta erinomaisia esimerkkejä teknologian tuomasta voimasta kuntoutukseen. Silti meillä toteutetaan edelleen tehostettua kuntoutusta valtaosin terapeutin hartioilla, step-laudalla ja mekaanisella kävelytuella. Onkin hyvä pohtia, onko meillä vielä varaa katsella ja miettiä teknologian ”mahdollisia” hyötyjä, samalla kun maksamme kalliin hinnan avustettavien ihmisten hoidosta, niin rahallisesti kuin kuntoutujien ja heidän läheistensä voimavaroilla?

 Riittävästi toistoja sopivalla vaikeustasolla

Onnistuakseen kuntoutus vaatisi runsaasti toistoja ja oikeanlaista vaikeustasoa. Useat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että kehittyäkseen kävelykuntoutujan pitäisi päästä yhdellä terapiakerralla 1000–2000 askeleen toistomääriin, kun todellisuudessa jäädään tutkimustenkin valossa 150–350 askeleeseen. Yläraajan osalta eläinkokeissa on osoitettu, että aivokuorella tapahtuu muutoksia vasta 400 toiston jälkeen ja silloinkin tehtävä tulee olla tarpeeksi vaativa. Todellisuudessa tämän hetken kuntoutuksessa toistoja saadaan noin 50 terapiakertaa kohden.

Teknologiaa ei tarvitse pelätä terapeuttien korvaajana, mustana aukkona. Teknologia ei korvaa ammattilaista, vaan on erinomainen työkalu oikein käytettynä. Onnistuakseen kuntoutusteknologian käyttö, kuten kaikki kuntoutus, vaatii ammattilaisen tavoitteellisen suunnitelman ja toteutuksen. Se mahdollistaa yhä aikaisemman ja laadukkaamman kuntoutuksen kaikille sitä tarvitseville sekä toimintakuntoisemmat ihmiset. 

Aitoja kuntoutusketjuja kaikkien parhaaksi

Kuntoutujan valinnan vapaus ja uusi sote puhuttavat, mutta kuinka moni kuntoutuksen ammattilainen on valmistautunut siihen, että kuntoutuja todellakin valitsee palvelun, ei vain hymyn ja maisemien, vaan saavutettujen tulosten perusteella? Kuntoutujat ja heidän läheisensä etsivät parhaita kuntoutusmuotoja ja -paikkoja aktiivisesti, ja ovat myös valmiita uhraamaan niin aikaa kuin rahaa saadakseen palvelun. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista varustaa jokaista laitosta kaikella mahdollisella teknologialla, vaan verkostoitua, luoda aitoja hoitopolkuja, jossa kuntoutujalle annetaan parhaat mahdolliset edellytykset parempaan toimintakykyyn. Kuntoutusteknologiaa on monen tasoista ja jotta sitä voitaisiin käyttää tehokkaasti, tulee ratkaisujen olla mietitty omaan toimintaan ja omalle asiakaskunnalle sopiviksi.

 *Cochrain Rewiev >


Marjo Jännes-Malm Fysioterapeutti, tuotepäällikkö; Fysioline kuntoutus

Kirjoittaja on toisen polven fysioterapeutti, joka on seurannut alaa ja sen kehitystä koko ikänsä. On tällä hetkellä erityisasemassa, koska pääsee vierailemaan erilaisissa kuntoutusympäristöissä ja seminaareissa, niin Suomessa, Pohjoismaissa kuin muualla Euroopassa ja maailmalla.

 


16. toukokuuta 2018 9.50

Fysioterapian asiantuntijat kehittävät ammattitaitoaan aktiivisesti

Liike on lääke, sanotaan. Mutta millainen liike? Kun on kyse terveydestä ja toimintakyvystä, haluamme käyttöön parhaan mahdollisen tiedon ja taidon.

Fysioterapeutti on terveyden, liikkumisen ja toimintakyvyn edistämisen asiantuntija, korkeasti koulutettu ammattilainen. Moni fysioterapeutti tuo osaamisensa esiin usein moniammatillisen tiimin osana, moni toimii itsenäisesti esimerkiksi yrittäjänä.

Ala uudistuu koko ajan, vaikka perustavanlaatuinen fysioterapian ammattitaito ja osaaminen hankitaan jo alan koulutuksessa. Tutkittua tietoa, näyttöä ja hyviä käytäntöjä tulee jatkuvasti lisää. Parhaan mahdollisen tiedon ja taidon tarjoaminen edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Suomessa fysioterapeutit kehittävät ammattitaitoaan aktiivisesti, monipuolisesti ja omaehtoisesti. Se kertoo, että olemme innostuneita työstämme ja tavoitteellisia terapian toteuttamisessa. Se on viesti siitä, että haluamme kehittää itseämme, alaamme ja edistää asiakkaidemme toiminta- ja työkykyä. Tästä olemme Suomen Fysioterapeutit ry:ssä ylpeitä. Alan asiantuntijoiden into kehittyä ja kehittää on kaikkien fysioterapiaa tarvitsevien etu.

Fysioterapeuteilla on tieto siitä kuinka liike ja liikkuminen on toteutettavissa tehokkaasti ja turvallisesti ja myös vastuu työstään ja sen tuloksista. Me osaamme ohjata ja opastaa ihmisiä voimaan paremmin. Tehdään se ammattiylpeydellä ja asiantuntemuksella, vaikuttavasti ja näyttöön perustuen.

Asiantuntijoiden verkosto saman katon alla

Pian on aika kokoontua yhteen tuoreen tiedon äärelle fysioterapeuttikollegojen kesken. Kollegojen verkosto ja alan erityiskysymyksiin perehtyneet asiantuntijat ovat fysioterapian ja kuntoutuksen ammattilaisille tärkeä tiedon ja tuen lähde. Tuo tuki on tulevassa tapahtumassa saman katon alla.

 Fysioterapia- & kuntoutus -koulutuspäivät, joka aiemmin tunnettiin Fysioterapiakongressin nimellä, järjestetään nyt Suomen Fysioterapeutit ry:n 75 vuoden kunniaksi suuren messutapahtuman yhteydessä. Ohjelma on laadittu ajankohtaisten teemojen ympärille. Vuorovaikutusta, asiantuntijuutta, kliinistä käytäntöä, vaikuttavuutta ja etäkuntoutusta käsitellään abstraktihaun perusteella valituissa esityksissä ja koulutuspäiviin tilatuissa asiantuntijapuheenvuoroissa.

Yhdeksän esitystä kertoo uutta tietoa tutkimus- ja kehityshankkeista niin tutkijoiden kuin kentällä tapahtuvan kehittämisen näkökulmista. Pääpuhujina kuullaan muun muassa

fysioterapian pioneeri Tiina Lahtinen-Suopankia, fysioterapiassa tapahtuvaa vuorovaikutusta tutkinutta Tapio Ojalaa ja kipupotilaiden hoitoon perehtynyttä lääkäri Helena Mirandaa. Alan ulkopuolelta näkökulmia tuovat filosofi Esa Saarinen ja henkilöbrändäyksen asiantuntija Jarkko Sjöman. 

Tänä vuonna yrityksiä ja organisaatioita on tapahtumassa mukana paljon. Aiemmin koulutuspäivien yhteydessä ollut näyttelytila loppui kesken. Nyt Helsingin messukeskuksen laajat messuhalleissa pidetään samaan aikaan Fysioterapia & Kuntoutus -messut ja Hyvä Ikä -messutapahtuma, joka keskittyy ikääntymisen kysymyksiin.

Alan uutuudet, ratkaisut ja palvelut täydentävät koulutuspäivien sisältöä hienolla tavalla ja tarjoavat konkreettista tietoa sekä kontakteja kävijöille. Lisäksi messuhalleissa on tarjolla tasokasta ohjelmaa ja asiantuntijapuheenvuoroja, jotka on pyritty ajoittamaan niin, että koulutuspäiviin osallistujat pystyvät seuraamaan myös niitä.

Fysioterapia & kuntoutus -koulutuspäiviltä ja Fysioterapia & kuntoutus -messuilta voi ammentaa tietoa, kokemuksia ja käytännön esimerkkejä sekä keskustella kollegojen kanssa. Nähdään yhteisessä tapahtumassa 3.-4. lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa. Kesäkuun loppuun saakka mukaan pääsee edullisemmalla early bird -hinnalla.

Tiina Mäkinen

puheenjohtaja, Suomen Fysioterapeutit


Kuntoutus on kokonaisuus >>
20.8.2018 Sanna Mönkkönen

Kuormita, älä kuormitu – syketeknologian avulla tasapainoon >>
31.7.2018 Johanna Lehosmaa, Firstbeat

Kuntoutusteknologialla tuloksiin >>
30.5.2018 Marjo Jännes-Malm, Fysioline

Fysioterapian asiantuntijat kehittävät ammattitaitoaan aktiivisesti >>
16.5.2018 Tiina Mäkinen, Suomen Fysioterapeutit ry